Ähtärin eläinpuisto teki vuonna 2017 sopimuksen Kiinan villieläinten suojeluyhdistyksen kanssa, että eläinpuistoon sijoitetaan kaksi isopandaa viideksitoista vuodeksi vuokralle. Pandahanke koki kuitenkin erilaisia ongelmia jo ennen kuin ne olivat tulleet. Yksityishenkilö kanteli kaupungin pandatalon rakentamiseen lupaamasta 8,2 miljoonan euron omavelkatakauksesta Vaasan hallinto-oikeuteen. Henkilön mielestä kaupungin ei kannata osallistua pandojen ylläpitämiseen, koska Ähtäri on jo lähellä kriisikuntaa.
Pandat aiheuttivat eläinpuistolle tappiota ja puisto aloittikin vuonna 2018 yt-neuvottelut. Yt-neuvotteluiden jälkeen neljän työntekijän työsuhde päättyi. Myöhemmin tulos nousi hetkeksi aikaa myös voitolliseksi pandojen ansiosta.
Pandojen vetovoima kuitenkin hiipui vuonna 2019. Hallinto-oikeus myös totesi tuolloin, että Ähtärin kunnanvaltuuston myöntämät yli 17 miljoonan euron lainatakaukset olivat lainvastaisia.
Korona-aikana Ähtärin eläinpuistolla alkoi olla taloudellisia vaikeuksia ja se piti taas yt-neuvottelut. Kanadassa oli jouduttu palauttamaan pandoja Kiinaan, koska korona esti bambun maahantuonnin. Eläinpuistolla alkoi olla rahat lopussa, joten se haki kaupungilta kahden miljoonan euron pääomitusta. Eläinpuiston omat pääomat olivat Keskisuomalaisen mukaan tuolloin melkein 380 000 euroa miinuksella. Eläinpuiston pyytämät kaksi miljoonaa pantiin kuitenkin jäihin valituksen takia.
Vuonna 2021 eläinpuisto sai vähän koronatukea pandoille. Myös vaihtoehtoa, että pandat palautettaisiin Kiinaan, väläytettiin. Kuitenkin tuolloin oli kaksi oljenkortta: rahankeräys ja Suomi-Kiina kauppayhdistyksen jäsenten tuki.
Vuonna 2022 yritettiin taas saada pandoja lisääntymään, mutta tuloksetta. Pandanpoikasen ajatellaan olevan vetonaula puistolle.
Vuoden 2023 tammikuussa uutisoitiin valtiovarainministeriön esityksestä tukea pandoja kolmella miljoonanalla eurolla, jonka turvin pandat voitaisiin pitää Ähtärissä. Ehdotus sai kuitenkin niin paljon kritiikkiä, että se vedettiin pois heti seuraavana päivänä. Kritiikin kärkenä oli se, että pandat saisivat enemmän rahaa kuin saimaannorpat tai naalit, jotka ovat Suomen uhanalaisimpien eläinten joukossa.
Kun päätös rahoituksen poisvedosta tuli, alettiin Ähtärissä suunnitella pandojen palauttamista Kiinaan. 27.4. ilmoitettiin, että pandat jäävät toistaiseksi Ähtäriin. 14.7. tuli ilmi, että kaupunginvaltuusto oli taas myöntänyt eläinpuistolle pääomalainaksi kolme miljoonaa euroa, mutta valituksen takia rahoitus uhkaa kaatua. Valittajan mielestä kaupunkilaisten ja veronmaksajien rahoilla ole perusteltua tukea konkurssikypsää yritystä, joka valittajan näkemyksen mukaan on jo menetetty tapaus.
Eläinpuiston toiminnan kannalta lisärahoitus kaupungilta tai valtiolta olisi tarpeen. Esimerkiksi Korkeasaari saa lisäksi valtiolta ja Helsingin kaupungilta tukea. Eläinpuisto on myös alkanut pohtimaan uudelleen mahdollisuutta palauttaa pandat Kiinaan. Pandojen tarkkaa vuokrasummaa ei ole kerrottu, mutta pandojen vuokrasummaksi arvioidaan maailmalla yleensä n. 800 000–900 000 €, joissakin arvioissa jopa miljoona euroa. Ähtärin pandojen vuokra on tiettävästi samaa luokkaa. Lisäksi on laskettu, että pandojen ruokaan kuluu 200 000 € vuodessa.
Itse olen käynyt pari kertaa Ähtärin eläinpuistossa ja nähnyt pandatkin. Luulen, että syynä ahdinkoon voi olla Pandatalon pääsylipun hinta, jota ainakin pandojen tultua pidettiin liian korkeana. Korkealla pääsymaksulla toki saadaan tuloja, mutta voisiko tulovirta kokonaisuudessaan olla kuitenkin parempi, jos hieman halvemmalla hinnalla saataisiin paikalle enemmän kävijöitä?
On ikävää, että näiden ongelmien piti tulla juuri Ähtärin eläinpuiston 50-vuotisjuhlavuonna. Itse toivoisin, että asiassa löydettäisiin kaikkia osapuolia miellyttävä ratkaisu, mutta jos sellaista ei löydy, niin sitten täytyy tyytyä siihen, mitä tehdään. Pidin Ähtärin eläinpuistosta kaikilla kerroilla, kun olen siellä käynyt ja toivon, että he saavat asiat kuntoon.