Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) ilmoitti 26.9.2022 peruuttaneensa Kuusamon suurpetokeskuksen eläintarhaluvan.
Kesällä Suurpetokeskuksen epäselvyyksien tultua ilmi, kirjoitin blogiini artikkelin. Tuolloin kävin läpi tätä tilannetta ja eläintarhoja ylipäätään, sekä kerroin omia mielipiteitäni. Nyt kun on selvinnyt, että keskuksen eläintarhalupa peruutettiin, niin ajattelin palata tähän asiaan.
Ensimmäinen kysymys, joka tästä varmaankin tulee mieleen, jos on lukenut tuon aikaisemman postauksen ja jos tuntee minut, on se, että miten tämä vaikuttaa mielipiteeseeni eläintarhoista. Ei mitenkään. Eläintarhat ovat olemassa muutakin varten kuin vain sitä, että ihmiset voivat ihailla eläimiä. Ne eivät myöskään pääasiassa ole rahantekoa varten (ainakaan Suomessa, jossa eläinsuojelulaki on todella tiukka).
Hyvä esimerkki on Korkeasaaren eläintarha, joka on voittoa tavoittelematon säätiö. Eläintarhat tekevät tärkeää työtä ja yksi vaatimus eläintarhaluvan myöntämiseen onkin se, että eläintarhojen täytyy osallistua lajien suojeluun ja kertoa ihmisille niistä. Lisää lupaperusteista voi lukea täältä: https://avi.fi/asioi/yritys-tai-yhteiso/luvat-ilmoitukset-ja-hakemukset/elaimet/elainten-pitaminen-naytteilla.
Olisiko tähän asiaan voitu puuttua aikaisemmin ja olisiko tämän voinut estää. Avi perusteli historiallista päätöstään sillä, että Suurpetokeskus ei ole määräaikaan mennessä tehnyt kaikkia vaadittuja toimenpiteitä. Myöskään lajiensuojeluun liittyvä tiedonjakaminen viranomaisten kanssa ei ole toiminut asiallisesti.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun eläintarhan lupa on Suomessa peruttu.
Syksyllä keskuksesta karkasi taas kaksi karhua, joista toinen saatiin nopeasti takaisin, mutta toinen piti lopettaa. Syynä oli kokeneen työntekijän huolimattomuus. Karkaaminen ei ollut ratkaiseva seikka avin päätöksessä, mutta saattoi osaltaan vaikuttaa siihen. Tuollaista ei pitäisi voida tapahtua.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut mitenkään harvinainen tai ainutlaatuinen tilanne. Myös Korkeasaaresta, Ranualta ja Ähtäristä on niiden historian aikana karannut eläimiä, tosin ne ovat yleensä pysyneet eläintarhan/puiston alueella, tai sitten ne ovat olleet ihmiselle vaarattomia. Monet näistä karkureista on saatu takaisin tai lopetettu. Ähtärin majavat ovat tosin edelleen teillä tietymättömillä. Ne olivat lisäksi kanadanmajavia, joka on haitallinen vieraslaji.
Poliisi tutkii keskuksen toimintaa rikosnimikkeillä törkeä eläinsuojelurikos ja luonnonsuojelurikos. Kyseessä on poikkeuksellinen tutkinta, joka koskee koko eläintarhaa. Kaikki alkoi, kun avi teki tutkintapyynnön poliisille huhtikuisen karkaamisen jälkeen. Tällöin myös ongelmat alkoivat selvitä.
Poliisi ei ole kertonut, miltä ajalta se rikoksia tutkii, mutta ilmeisesti pitkältä ajalta. Avin päätös antaa tavallaan pisteen poliisitutkinnalle. Esitutkinta tulee viemään kuukausia, mutta poliisi lupaa viedä sen loppuun ilman viivästystä. Poliisin mukaan eläintarha on ollut yhteistyöhaluinen tutkimusten aikana.
Nyt Suurpetokeskuksen täytyykin miettiä, mitä eläimille tehdään. Korkeasaari, Ranua ja Ähtäri ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole tilaa Kuusamon eläimille. Myös Kiteeltä on kerrottu näin.
Suurpetokeskus voi ja aikookin valittaa päätöksestä ja hakea toimeenpanokieltoa. Keskuksen nykyisen toimitusjohtajan Pasi Jäntin mielestä avin päätöksessä on kyse Sulo Karjalaisen työn mitätöinnistä ja ajojahdista tätä kohtaan. Jäntin mukaan keskus on pistänyt kesästä alkaen kuntoon kaikki asiat, joita avi oli vaatinut.
Jäntin mukaan avin olisi pitänyt paljon aikaisemmin opastaa Karjalaista eläinten hoidossa. Hänen mukaansa keskuksen aikaisemmat johtajat olivat sivuuttaneet ohjeet, jonka takia karhut olivat huonossa kunnossa. Hänen mukaansa keskuksella on myös tarvittavat rakennusmateriaalit ja muut vastaavat, joilla olosuhteisiin liittyvät ongelmat voidaan korjata.
Jäntin mielestä eläimiä ei voi lopettaa heppoisilla perusteilla. Vaikka keskus aikookin päätöksestä valittaa, olisi Juusolle kuulemma paikka Saksassa. Ilves, karhu ja koirasusi kuuluvat CITES-sopimuksen piiriin, jolloin niitä ei ilman todistuksia voida siirtää. Avi antama aikataulu on tiukka. Eläimet pitää siirtää tai lopettaa lokakuun loppuun mennessä.
Ilta-Sanomat julkaisi 6.7.2022. uutisen, jossa se pyysi avilta raportit kuudesta suomalaisesta eläintarhasta. Ne olivat Korkeasaari, Sea Life Helsinki, Tropicario, Zoolandia, Ranuan eläinpuisto ja Ähtärin eläinpuisto. Näistä Ähtäri erottui joukosta, mutta ei edukseen. Korkeasaaressa, Zoolandiassa ja Ranuan eläinpuistossa ei ollut ongelmia. Sea Lifen ja Tropicarion kohdalla avi oli saanut muutamia eläinsuojeluilmoituksia, mutta ne oli todettu aiheettomiksi. Ähtärin kohdalla asioita on todettu ongelmallisiksi ja eläimiä häiritseviksi, mutta vuosien 2017–2022 tarkastuksissa läänineläinlääkäri ei ollut huomannut lain vastaista toimintaa.
Avin kerrotaan puuttuneen Suurpetokeskuksen toimintaan useiden vuosien ajan. Sulo Karjalainen oli myös tarhan johtajana monta vuotta ja hoitaa edelleen sen asioita. Tämä homma ei kuitenkaan sovi yli 80-vuotiaalle. Suurpetokeskuksen olisi myös kannattanut kouluttaa eläintenhoitajiaan. Tarhassa olisi ilmeisesti töissä vain 3 henkilöä.
Jos keskus olisi palkannut lisää työvoimaa ja kouluttanut näitä ja palkannut vaikka eläinlääkärin, olisivat asiat voineet olla paremmin. Keskuksen olisi myös kannattanut liittyä erilaisiin järjestöihin eli EAZA:aan tai Suomen eläintarhayhdistykseen, mutta näihin kuuluminen on vapaaehtoista. Näistä jälkimmäinen on tosin rekisteröimätön yhdistys.
Kuusamon kaupungilta on myös kysytty, eikö kaupunki voisi auttaa. Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen kuitenkin kertoi, että koska kyseessä oli yksityinen eläintarha, olivat kaupungin mahdollisuudet auttaa rajalliset. Keskuksen menettäminen on kova isku Kuusamon turismille, koska keskus on tuonut Kuusamolle loppujen lopuksi paljon julkisuutta ja turisteja.
Eläintarhan nettisivuilla ei asiasta ole puhuttu mitenkään. Suoraan sanottuna toiminta ei ole vaikuttanut kovin ammattimaiselta.
Palaan asiaan, jos on vielä jotain puhuttavaa tästä.